Tuoreen työ- ja elinkeinoministeriön teettämän vuokratyötä koskevan selvityksen mukaan vuokratyötä on helpompi saada kuin muuta työtä. Vaikeina työllisyysaikoina tämä kertoo siitä, että monet työntekijät, jotka muutoin olisivat työttömiä, saavat jalan oven väliin juuri vuokratyön kautta.
- ”Vuokratyö auttaa työnantajia ja työntekijöitä löytämään toisensa. Vuokratyökeskustelussa unohtuu usein se, että monelle vuokratyö on työttömyyden, eikä niinkään vakituisen työsuhteen vaihtoehto”, Henkilöstöpalveluyritysten Liiton toimitusjohtaja Merru Tuliara kommentoi.

Työelämä on muuttunut, ja nykyään uraa rakennetaan pala palalta, myös määräaikaisilla työsuhteilla. Henkilöstöpalvelualan yritykset kokoavat muiden alojen osa-aikaisista ja määräaikaisista työsuhteista kokoaikaisia ja pidempiä määräaikaisia tai jopa toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita.

Selvityksen mukaan vuokratyötä tehdään usein myös siksi, että vuokratyössä oli mahdollisuus valita itse työaikansa ja -paikkansa. Lisäksi halutaan nähdä erilaisia työpaikkoja ja saada monipuolista työkokemusta. Selvityksessä tarkasteltiin vuokratyön tekemisen syiden lisäksi mm. vuokratyövoiman käytön syitä, määräaikaisten työsopimusten käytön yleisyyttä, määräaikaisen työsopimuksen perusteita sekä tiedottamista vuokratyössä.

Selvityksen mukaan 76 % vuokratyöntekijöistä kertoo olevansa määräaikaisessa työsuhteessa. Joka kolmas ei halua toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta. Niistä työntekijöistä, jotka haluaisivat toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen, kolme neljäsosaa haluaisi sen käyttäjäyrityksestä ja vain vajaa kolmannes henkilöstöpalveluyrityksestä.

Vuokratyö on merkittävä voimavara yrityksille silloin, kun ne tarvitsevat tilapäistä työvoimaa. Vuokratyövoimaa käyttävät yritykset kokevat, että vuokratyöntekijät ovat hyviä työntekijöitä, jotka saadaan tarvittaessa nopeasti töihin. Vuokratyön käytön koettiin olevan helppoa ja yksinkertaista. Vuokratyöntekijöillä ei kuitenkaan korvata pysyviä työsuhteita.
– ”Kyselyyn vastanneiden työnantajien mukaan vuokratyöntekijöitä käytetään esimerkiksi sijaistarpeen täyttämiseen ja sesonkityövoimana. Myös tuoreen EK:n henkilöstö- ja koulutustutkimuksen mukaan vuokratyöntekijöiden puuttuminen ei johtaisi vakituisiin työsuhteisiin käyttäjäyrityksissä, vaan pikemminkin henkilöstön kuormittamiseen ylimääräisillä töillä tai jopa töiden tekemättä jäämiseen”, toteaa EK:n asiantuntija Mikä Kärkkäinen.

Selvityksen mukaan vuokratyöntekijät olivat tyytyväisiä siihen, että he olivat saaneet vuokratyöyrityksiltä riittävästi tietoa työsuhdeasioista. Vajaa 90 % ilmoitti olevansa täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että he ovat saaneet kirjallisen selvityksen työsuhteen keskeisistä ehdoista ja 75 % oli saanut mielestänsä riittävästi tietoa työsuhdeasioista. Lisäksi vuokratyöntekijät kokivat, että he ovat saaneet riittävästi tietoa tehtävän ammattitaitovaatimuksista, työn haitta- ja vaaratekijöistä sekä työturvallisuudesta. Enemmistö oli tyytyväisiä myös saamaansa perehdytykseen.

Kritiikkiä vuokratyöntekijät antoivat mm. määräaikaisen työsuhteen epävarmuudesta ja siitä, ettei heille ollut aina selvää, mikä oli määräaikaisen työsuhteen peruste tai kesto sekä siitä, ettei heitä aina kohdeltu yhdenvertaisesti käyttäjäyrityksen omiin työntekijöihin verrattuna. Vuonna 2012 ja 2013 voimaan tulleilla lainmuutoksilla on parannettu vuokratyöntekijöiden yhdenvertaista asemaa suhteessa käyttäjäyrityksen työntekijöihin sekä lisätty vuokratyöntekijöiden oikeutta saada tietää tarkemmin määräaikaisen työsuhteensa peruste ja kesto.
-”Vuokratyöntekijöiden esille nostamiin epäkohtiin on jo lainsäädännön tasolla siis reagoitu. Uuden lainsäädännön vaikutukset eivät vielä täysipainoisesti näy selvityksen tuloksissa, sillä pykälien muuttuminen käytännön toiminnaksi vie aina oman aikansa”, toteaa Merru Tuliara.

Linkki tutkimukseen: http://www.tem.fi/julkaisut?C=98033&xmid=5038

Lisätietoja
Merru Tuliara, Henkilöstöpalveluyritysten Liiton (HPL) toimitusjohtaja
merru.tuliara@hpl.fi, p. 040 562 646
Mika Kärkkäinen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n asiantuntija
mika.karkkainen@ek.fi, p. 040 1721 411

Liikevaihdon voimakkaan kasvun myötä myös Opteam Yhtiöt -konsernin liikevoitto parani merkittävästi. Liikevoitto nousi miljoonaan euroon, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 668 tuhatta euroa eli n. 200 prosenttia. Edellisenä vuonna konsernin liikevoitto oli 333 tuhatta euroa.

Opteam Yhtiöt Oy konserniin kuuluu emoyhtiö Opteam Yhtiöt Oy tytäryhtiöineen.

Koko Opteam-ketjun liikevaihto nousi 65.3 milj. euroon viime vuonna. Kasvua edelliseen vuoteen oli 10 % eli 6 milj. euroa. Opteam-ketjuun kuuluu Opteam Yhtiöt Oy konsernin lisäksi Opteam-franchisingyrittäjien liiketoiminnot.

Lisätiedot:
Minna Vanhala-Harmanen, toimitusjohtaja, p. 0400 511 786
minna.vanhala-harmanen@opteam.fi
Harri Hirvonen, talousjohtaja, harri.hirvonen@opteam.fi

Melina ja Jarkko Niemi palkittiin vuoden 2012 Opteam-yrittäjänä Suomen Franchising-Yhdistyksen vuotuisessa Franny Awards -tapahtumassa 15.3.2013. Jarkko Niemi aloitti Opteam-yrittäjänä Pirkanmaalla vuonna 2008 ja Melina Niemi vuonna 2009. Niemet ovat kasvattaneet nopeasti liiketoimintaansa ja laajentaneet yrittäjäaluettansa Pirkanmaalta Etelä-Pohjanmaalle, Pohjanmaalle ja Satakuntaan vuonna 2011. Yrittäjäaluetta laajentaessaan Niemet ovat samalla tehneet erinomaista tulosta. Niemien yrityksen liikevaihto kasvoi 43 % vuonna 2012. Tämä on merkittävä kasvu, sillä viime vuonna henkilöstöpalvelutoimialan kasvu oli miinusmerkkistä.

”Niemet johtavat Opteamin liiketoiminnan kannalta merkittävää aluetta ja toteuttavat vahvalla osaamisella Opteamin franchisingfilosofiaa. Niemet ovat vahvoja yrittäjäpersoonia, joilla on menestyneet toimistot neljässä kaupungissa. Heidän kohdallaan erinomaiset kasvuluvut näyttävät vasta alulta ja voimme odottaa heiltä vielä paljon tulevaisuudessakin. Franchisingtoiminta on osaltaan mahdollistanut Opteam-ketjun nopean kasvun, ja Niemillä on ollut tässä kasvussa merkittävä rooli”, kiittelee Opteamin kehitysjohtaja Jaana Kaarela Niemien menestystä.

Niemien valintaan vuoden Opteam-yrittäjiksi vaikuttivat lisäksi heidän paikallinen aktiivisuutensa ja osallistuminen Opteam-ketjun kehitystyöhön.

”Suurimmat syyt yrittäjyyteemme ovat Opteam-konsepti sekä toimialan pitkän aikavälin kasvupotentiaali sekä ehdottomasti se, että Opteamin toiminnalla on yhteiskunnallista merkitystä. Vastuullisuus ohjaa kaikkea toimintaamme ja on tärkeä osa identiteettiämme yrityksenä ja yrittäjinä. Toimintamme perustuu innovatiiviseen ja ennakkoluulottomaan ongelmien ratkaisutapaan, henkilöstöpalvelualan asiantuntijuuteen sekä vahvaan työmarkkinatuntemukseen eri toimialoilla“, kiteyttävät Melina ja Jarkko Niemi Opteamin ja Opteam-yrittäjyyden ydintä.

Lisätietoja:
Opteam-yrittäjä Melina Niemi, p. 050 560 2851, melina.niemi@opteam.fi
Opteam-yrittäjä Jarkko Niemi, p. 040 558 9856, jarkko.niemi@opteam.fi
Kehitysjohtaja Jaana Kaarela, p. 040 557 5866, jaana.kaarela@opteam.fi

HYKSin Operatiivisen tulosyksikön lähteminen pilottihankkeeseen oli merkittävä askel kansainvälisen rekrytoinnin mallintamisessa, ja sitä on seurattu mielenkiinnolla eri tahoilla. Sairaanhoitajien rekrytoinnin vaativan erikoissairaanhoidon tehtäviin EU/ETA-alueen ulkopuolelta oletettiin tässä hankkeessa olevan mahdollista noin yhden vuoden mittaisen työn ohella tapahtuvan kouluttautumisen avulla. Arvio osoittautui oikean suuntaiseksi. Saatujen kokemusten perusteella jatkorekrytoinneissa kouluttautumisaikaa voidaan edelleen lyhentää.

Tässä pilottihankkeessa suomen kielen testin (Yki 3, Jyväskylän yliopisto) läpäisi puolet rekrytoiduista jo neljä kuukautta Suomeen tulon jälkeen, ja samat hoitajat läpäisivät hieman myöhemmin järjestetyn kliinisen kuulustelun ensimmäisellä yrittämällä. Sairaanhoitajan ammattikorkeakoulututkinnon suoritti 16 filippiiniläishoitajaa 13 kuukautta Suomeen tulonsa jälkeen.

Filippiiniläishoitajat ovat integroituneet varsin hyvin suomalaiseen työelämään ja he kaikki haluavat jäädä pidemmäksi aikaa Suomeen. Myös perheiden yhdistyminen on jo toteutunut neljän sairaanhoitajan puolison muutettua Suomeen.

Ulkomaisen työvoiman rekrytointi näyttäisi olevan yksi varteenotettava keino vastata tulevaisuuden henkilöstöpulaan. Ulkomailla sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneiden henkilöiden on mahdollista varsin kohtuullisessa ajassa täyttää Valviran vaatimukset itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ja laillistukseen sekä saavuttaa riittävä ja hyväksyttävissä oleva ammatillisen ja kielellisen osaamisen taso. Se, miten nopeasti henkilö lunastaa paikkansa suomalaisessa ammattikäytännössä, näyttäisi olevan yhtä lailla kiinni henkilön kielellisestä ja ammatillisesta osaamisesta kuin myös tämän henkilökohtaisista ominaisuuksista sekä työyhteisön kyvystä hyväksyä monimuotoisuutta.

Toivomme, että tämä hanke auttaa ja rohkaisee tulevaisuudessa muitakin organisaatioita käynnistämään kansainvälisiä rekrytointeja. Työ- ja elinkeinoministeriön Tieto-osaston tuoreen raportin mukaan sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan vuoteen 2015 mennessä ainakin 20.000 uutta työntekijää. Tämä edellyttää, että väestön palvelutarpeet myöhentyvät, työn tuottavuus kasvaa ja alan koulutukseen pääsevät valmistuvat ja siirtyvät työelämään. Vaje voi kuitenkin olla jopa 59.000, koska kaikkien ehtojen yhtäaikainen toteutuminen ei ole todennäköistä. Analyysissä päädytään selvään johtopäätökseen: sosiaali- ja terveyspalvelualalla tarvitaan merkittäviä palveluita ja tuottavuutta parantavia uudistuksia sekä työntekijöiden rekrytointia ulkomailta.

Pilottihankkeessa saatujen rohkaisevien kokemusten perusteella Operatiivisessa tulosyksikössä ollaan valmiita uuteen rekrytointiin, jolla HYKS pyrkii turvaamaan osaavan työvoiman saannin myös tulevina vuosina.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen,
Opteam, p. 040 051 1786 tai minna.vanhala-harmanen@opteam.fi
Johtava ylihoitaja Arja Tuokko, HUS, p.(09) 471 78410 tai arja.tuokko@hus.fi
Johtaja, Taina Viiala, Laurea AMK, p.(09) 8868 7310 tai taina.viiala@laurea.fi

Kolmen organisaation suunnitelmallista yhteistyötä:
HYKS:n Operatiivisessa tulosyksikössä työskentelee noin 4000 ammattilaista, joista hoitohenkilökuntaan kuuluvia on hieman vajaa 3000. Osana yliopistollista keskussairaalaa Operatiivinen tulosyksikkö hoitaa oman alueensa erikois-sairaanhoidon potilaat, mutta vastaa lisäksi koko valtakunnan vaativimmasta erikoissairaanhoidosta, mm. elinsiirroista. Operatiivisen tulosyksikön toimintaa on kahdeksassa sairaalassa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Lisätietoa: www.hus.fi

Opteam on Suomen suurimpia rekrytointi- ja henkilöstöpalveluyrityksiä. Opteam on työelämän rohkea ja vastuullinen uudistaja sekä muuttuvan työelämän asiantuntija. Opteamin ydinosaamista ovat henkilöstövuokraus, rekrytointipalvelut, henkilöstön osaamisen kehittäminen ja kansainvälinen rekrytointi. Vuonna 2012 Opteamin liikevaihto oli 65,2 miljoonaa euroa ja vuositasolla Opteam työllistää yli 10 000 henkilöä. Lisätietoa: www.opteam.fi

Laurea on Suomen neljänneksi suurin ammattikorkeakoulu. Laurea toteuttaa työelämälähtöistä koulutusta, aluekehitystä ja T&K-toimintaa Learning by Developing (LbD) – toimintamallilla Uudellamaalla ja Itä-uudellamaalla. Laureassa on n. 8000 opiskelijaa, joista hoitotyön koulutusohjelmassa opiskelee yli 1700. Ulkomaalaisia opiskelijoita Laureassa opiskelee n. 400. Lisätietoa: www.laurea.fi

“On sääli jos työnantajat jättävät nuoret maahanmuuttajataustaiset työnhakijat rekrytoinnissa huomiotta luulojen ja uskomusten takia. Eri kulttuurien tuntemus ei ole vain kansainvälisten yritysten asia, vaan myös Suomessa toimivien yritysten on tunnettava eri asiakaskuntansa. Maahanmuuttajatausta pitäisikin työhakemuksissa ehdottomasti nähdä vahvuutena ja maahanmuuttajanuoret voimavarana, joka auttaa yrityksiä pärjäämään kilpailussa myös tulevaisuudessa,” muistuttaa Opteamin toimitusjohtaja Minna Vanhala-­Harmanen.

Opteam on sekä FIBSin että vuonna 2012 perustetun FIBSin monimuotoisuusverkoston jäsen. Monimuotoisuusverkosto auttaa yrityksiä ja muita organisaatioita kehittämään henkilöstön ja asiakkuuksien monimuotoisuuden johtamista ja löytämään kilpailuetua ihmisten erilaisista taustoista ja osaamisesta. Maahanmuuttajat osana työyhteisöä on yksi verkoston teemoista kuluvan kevään aikana.

“FIBSin monimuotoisuusverkoston yritykset haluavat tarjota kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet taustoista riippumatta päästä työelämään. Maahanmuuttajanuorten työllistymistä yritykset tukevat muun muassa jakamalla tietoa suomalaisen työelämän käytännöistä. Rekrytointipohjan laajentaminen tuo yrityksiin uudenlaista osaamista ja auttaa varautumaan myös työvoimapulaan, joka on jo todellisuutta monilla toimialoilla,” sanoo verkoston asiantuntija Aulikki Sippola.

FIBSin monimuotoisuusverkostoon on liittynyt jo 22 yritystä ja yhteisöä. Verkostoon voi liittyä allekirjoittamalla monimuotoisuussitoumuksen, jonka myötä organisaatio lupaa mm. johtaa oikeudenmukaisesti niin henkilöstöä kuin asiakkuuksia.

Kurvi-­projekti auttaa ulos toimentulotukikierteestä

Maahanmuuttajanuorten kollektiivinen ongelma-­imago voi rajoittaa myös nuorten urasuunnittelua ja koulutusvalintoja. Nuoret tarvitsevatkin kannustusta ja tukea koulutukseen ja työelämään hakeutumisessa. Yksi tukea tarjoavista tahoista
on Suomen Pakolaisapu ry:n nelivuotinen Kurvi-­projekti, jossa etsitään yhdessä projektiin osallistuvien 18-­25-­vuotiaiden helsinkiläisnuorten kanssa konkreettisia vaihtoehtoja toimettomuudelle ja tuetaan yleisesti nuorten elämänhallintaa. RAY:n rahoittaman projektin tavoitteena on luoda toimintamalli maahanmuuttajanuorten tukemiseksi ulos toimeentulotukikierteestä.

“Maahanmuuttajanuorilla ei aina ole lähipiirissään aikuista, joka voisi auttaa ammatinvalintaan liittyvissä pohdinnoissa. Itsenäistyvä nuori tarvitsee usein tukea myös suomalaisen byrokratian kohtaamiseen ja arjen rakentamiseen sekä tietoa suomalaisen työelämän pelisäännöistä. Kurvi-projektissa nuoria autetaan löytämään omat voimavaransa, ja nuori voi saada mentorikseen työelämässä olevan aikuisen,” kertoo Kurvin ohjaaja Onni Sarvela.

Suomen Pakolaisapu on FIBSin jäsen ja Opteamin ohella toinen 14.2.2013 Helsingissä järjestetyn monimuotoisuusverkoston “Unelmaduuni ja hyvät tyypit” -työpajan yhteistyökumppaneista. Työpajassa maahanmuuttajanuorilla oli mahdollisuus kuulla suoraan työnantajilta, millaisia työntekijöitä juuri nyt ja lähitulevaisuudessa tarvitaan, ja miten voi saada jalkansa “oven väliin” ja päästä työuran alkuun.

LISÄTIETOJA:
FIBSin monimuotoisuusverkosto
Aulikki Sippola, asiantuntija, Diversity Management, puh. 041 755 9588,
aulikki.sippola@fibsry.fi
www.fibsry.fi/monimuotoisuusverkosto

Opteam
Minna Vanhala-­Harmanen, toimitusjohtaja, puh. 0400 511 786,
minna.vanhala-­‐harmanen@opteam.fi

Kurvi-­hanke
Onni Sarvela, ohjaaja, puh. 044 732 8503,
onni.sarvela@pakolaisapu.fi

FIBS on Suomen johtava vastuullisen yritystoiminnan verkosto, joka tarjoaa työkaluja yritysten yhteiskuntavastuutoiminnan kehittämiseen, mittaamiseen ja raportointiin sekä kohtaamispaikkoja kaikille yritysvastuusta kiinnostuneille jäsentilaisuuksien ja tapahtumien muodossa. Monimuotoisuusverkosto on yksi FIBSin toimintahankkeista. FIBSillä on yli 200 jäsentä, joista valtaosa suuria yrityksiä. FIBS on CSR Europe, CSR 360 Global Partner Network sekä Global Reporting Initiative -järjestöjen kansallinen jäsen.
www.fibsry.fi

Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisten ja maahanmuuttajien kotoutumista ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa.
www.pakolaisapu.fi

Finnish Business & Societyn (FiBS) vetämän Suomen monimuotoisuusverkon toiminta käynnistyi 3.10.2012. Opteam allekirjoitti monimuotoisuussitoumuksen ensimmäisen 18 yrityksen joukossa. Miksi jo valmiiksi monimuotoisuuden keskellä elävä Opteam lähti mukaan Suomen monimuotoisuusverkoston ydinryhmään?

Monimuotoisuus näkyy monella tavalla Opteamin jokapäiväisessä tekemisessä ja monimuotoisuuden edistäminen on kirjattu Opteamin arvoihin vastuullisuuden alle. Opteam on panostanut jo usean vuoden ajan nuorten työllistämiseen ja perehdyttämiseen työelämään. Vuodesta 2010 Opteam on tukenut työurien pidentämistä tarjoamalla eläkeläisille mahdollisuuden työllistyä omilla ehdoillaan. Opteamin kautta työllistyy myös merkittävä määrä maahanmuuttajia, ja Opteam rekrytoi työntekijöitä työvoimapulasta kärsiville aloille ulkomailta.

”Opteam välittää asiakkailleen ammattilaisia, ja osaaminen ei katso ikää, sukupuolta tai ihonväriä. Meillä erilaiset työntekijät ovat samalla viivalla ja tarjoamme kaikille samanlaiset mahdollisuudet työllistyä. Meidän kauttamme asiakkaammekin voivat kehittää monimuotoisuutta työpaikoilla, ja olemme voineet seurata läheltä miten erilaiset työntekijät tuovat henkistä pääomaa työyhteisöihin”, kertoo Opteamin toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen monimuotoisuudesta Opteamissa.

”Monimuotoisuus on tapamme toimia, joten halusimme luonnollisesti olla mukana monimuotoisuusverkoston ydinryhmässä. Monimuotoisuusverkosto on upea mahdollisuus erilaisille yrityksille oppia toisiltaan ja kehittää monimuotoisuusjohtamista yhdessä”, Vanhala-Harmanen jatkaa monimuotoisuusverkoston tärkeydestä.

Noin puolet Opteamin 10 000 vuokratyöntekijästä on alle 25-vuotiaita. Vuokratyö on monelle nuorelle väylä työelämään ja Opteam tukee nuorten työllistymistä tarjoamalla työelämän perehdytystä ja erilaisia koulutuksia. Nuoret tarvitsevat usein muita työntekijäryhmiä enemmän apua sopivan työn löytämisessä ja työtehtävissä pärjäämisessä. Koulutus ja työelämän vaatimukset eivät täysin kohtaa, ja koulutetuiltakin nuorilta puuttuu usein ammatillista ja työelämän kokemusta, mikä vaikeuttaa työllistymistä. Opteam tarjoaa nuorille eri toimialojen koulutuksia, joilla täydennetään osaamista ja annetaan valmiuksia työelämään. Opteam on jo usean vuoden ajan tarjonnut mm. päivän mittaista vähittäiskaupan kassakoulutusta ja useassa vaiheessa toteutettavaa tarjoilijakoulutusta.

Keskeistä monimuotoisuusajattelussa on erilaisuuden arvostaminen sekä henkilöstön erilaisen osaamisen ja sidosryhmien erilaisten tarpeiden tunnistaminen. Monimuotoisuuden ulottuvuuksia ovat esimerkiksi etninen alkuperä, seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli, ikä, vammaisuus ja terveydentila, sekä uskonto tai vakaumus.

Ensimmäiset 18 suomalaisyritystä- ja organisaatiota allekirjoittivat monimuotoisuussitoumuksen 3.10.2012

Suomen monimuotoisuusverkosto on Finnish Business & Societyn (FiBS) uusin kaikille organisaatioille avoin yritysvastuupalvelu. Verkostoon voi liittyä allekirjoittamalla monimuotoisuussitoumuksen, jonka myötä organisaatio lupautuu tarjoamaan yhdenvertaisia mahdollisuuksia kaikille sidosryhmilleen, hyödyntämään yksilöllistä osaamista ja tarpeita, johtamaan oikeudenmukaisesti niin henkilöstöä kuin asiakkuuksia sekä viestimään monimuotoisuuteen liittyvistä tavoitteistaan ja saavutuksistaan. Verkosto lanseerattiin virallisesti 3.10.2012 Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa.

Lisätietoja:
Minna Vanhala-Harmanen, toimitusjohtaja, p. 040 051 1786 tai minna.vanhala-harmanen@opteam.fi

Finnish Business & Societyn tiedote verkoston lanseeraamisesta
TEM:n tiedote verkoston lanseeraamisesta

Alla koostevideo, jossa Opteamin toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen kertoo monimuotoisuusverkon lanseerautilaisuuden paneelikeskustelussa toimintatavoista ja yrityskulttuurista, jotka tukevat monimuotoisuuden toteutumista henkilöstöpalvelualan yrityksessä.

Rekrytointiin ja henkilöstövuokraukseen erikoistunut Opteam on valinnut Pasi Wallenbergin johtamaan Pohjois-Suomen toimintojaan. Wallenberg on toiminut Oulun seudun TE-johtajana liki neljä vuotta ja ennen tätä mm. Haukiputaan kunnanjohtajana ja Pyhäjärven kaupunginjohtajana. Hänen päävastuualueensa Opteamissa on asiakas- ja sidosryhmäsuhteiden hoitaminen Pohjois-Suomen alueella.

”Pasi Wallenbergin palkkaamisella vahvistamme strategista osaamistamme ja paikallisen yrityselämän tuntemustamme Pohjois-Suomen alueella. Näemme täällä elinkeinorakenteen muutoksessa sekä osaavaa työvoimaa edellyttävissä suurhankkeissa kasvun mahdollisuuksia ja panostamme nyt vahvasti toimintaamme alueella. Uskomme, että rekrytointiyrityksillä tulee olemaan keskeinen rooli alueen elinkeinoelämän kehityksessä, sillä osaavan henkilöstön saatavuus nousee alueella kriittiseksi tekijäksi. Pasi Wallenberg on TE-johtajana työskennellyt työmarkkinoiden näköalapaikalla ja hän tuo meille arvokasta osaamista ja näkemystä työvoiman hankintaan”, kertoo Opteamin toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen.

”Wallenbergin vahvuudet, strateginen johtaminen sekä sidosryhmätyön osaaminen ja kansainväliset taidot sekä kokemus julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnasta vaikuttivat Wallenbergin valintaan”, jatkaa Vanhala-Harmanen Wallenbergin valinnasta.

Opteam on toiminut pohjoisessa Suomessa vuodesta 2001, jolloin se avasi toimiston Ouluun. Nyt toimipaikkoja on yhteensä neljä – Oulun lisäksi Rovaniemellä, Kajaanissa ja Sodankylässä. Opteam näkee alueella huomattavaa kasvupotentiaalia, ja lähivuosina Opteam perustaa alueelle uusia toimipisteitä ja rekrytoi lisää omaa henkilökuntaa sekä osaamista. Opteamin vahva läsnäolo Pohjois-Suomessa näkyy jo nyt palveluissa ja erityisesti teollisuudessa. Opteam on mukana alueen kaivoshankkeissa rekrytoimassa kaivos- ja maarakennusalan osaajia mm. Kevitsan ja Sotkamo Silverin kaivoksille. Opteamin liikevaihto pohjoisessa Suomessa on kasvanut merkittävästi tänä vuonna, ja näitä onnistumisia yhtiö haluaa vahvistaa entisestään. Aluejohtaja Wallenbergillä tulee olemaan Opteamin toiminnan laajentamisessa Pohjois-Suomessa merkittävä rooli.

”Siirryn nyt aikaisempaa dynaamisempaan toimintaympäristöön, joka tulee olemaan työurani vaativin näytön paikka”, kuvailee Pasi Wallenberg uutta tehtäväänsä.

Lisätietoja:

Minna Vanhala-Harmanen, toimitusjohtaja, p. 040 051 1786 tai minna.vanhala-harmanen@opteam.fi

Pasi Wallenberg, aluejohtaja, p.* 050 396 2300; *pasi.wallenberg(at)te-toimisto.fi *= lokakuun 2012 loppuun asti

Tuoreessa tutkimuksessa kaksi kolmasosaa vastaajista kertoi olevansa tyytyväinen työnsä sisältöön. Vuodesta 2007 tyytyväisyys työn sisältöön kokonaisuutena on noussut 57 prosentista 67 prosenttiin.

”Vuokratyöntekijät ovat kaikilla mittareilla mitattuna tyytyväisiä, tyytymättömien määrä on poikkeuksellisen pieni.”, toteaa Opteamin toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen tutkimuksen tuloksista. ”Opteam ja muut alan auktorisoidut yritykset ovat panostaneet työntekijöiden tyytyväisyyteen ja henkilöstöpalvelualan vastuullisuuteen. Tyytyväinen työntekijä on henkilöstöpalvelualan elinehto. Tämän työn jälki näkyy tämän tutkimuksen tuloksissa.”

Lähes 600 Opteamin työntekijää vastasi HPL:n vuokratyöntekijätutkimukseen. Opteamin työntekijöiden osalta tutkimuksen tulokset olivat samassa linjassa koko tutkimuksen kanssa.

Tutkimuksen mukaan työ asiakasyrityksessä koettiin yhä mielekkäämpänä. Entistä useammat tunsivat kuuluvansa asiakasyrityksen työyhteisöön ja saavansa arvostusta esimieheltä ja työtovereilta. Tutkimus kertoo, että työntekijöiden mielestä henkilöstöpalveluyritykset hoitavat velvoitteensa erinomaisesti. Tulokset osoittavat lisäksi, että tiedonkulku, henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen ja työntekijän toiveiden huomioiminen ovat kehittyneet jatkuvasti ja ovat hyvällä tasolla.

Nousujohteinen trendi jatkuu myös valmiudessa suositella vuokratyötä tuttaville. Tuoreessa tutkimuksessa vuokratyötä oli valmis suosittelemaan 87 prosenttia.

Henkilöstöpalveluyritykset työllistävät nopeasti
Tutkimukseen osallistuneista 67 prosenttia oli saanut töitä kahden viikon kuluessa ja jopa puolet viikon sisällä.

”Työllistämisen nopeudessa on vaikea kilpailla henkilöstöpalveluyritysten kanssa”, toteaa Henkilöstöpalveluyritysten Liiton toimitusjohtaja Merru Tuliara. ”Alan työllistävä merkitys on suuri. Henkilöstöpalveluyrityksillä on erityinen rooli myös esimerkiksi nuorten ja opiskelijoiden työllistämisessä.”

Tutkimuksesta
Vuokratyöntekijötutkimuksen on Henkilöstöpalveluyritysten Liiton tilauksesta toteuttanut riippumaton tutkimusyritys Promenade Research Oy. Tutkimus on tehty helmikuussa 2012 henkilöstöpalveluyrityksessä työskentelevien keskuudessa. Vastaajia oli 6124.

Samansisältöistä valtakunnallista tutkimusta on toteutettu vuodesta 2007 alkaen.

Koko tutkimusraportti osoitteessa:
http://www.hpl.fi/henkilostopalveluyritysten_liitto/liitetiedostot/Vuokratyoentekijaetutkimus_26032012.pdf

Tyypillinen vuokratyöntekijä
Tiivistettynä tutkimus kertoo, että tyypillinen vuokratyöntekijä:
• on nuori: alle 25-vuotiaita 47 prosenttia vastanneista, alle 35-vuotiaita 78 prosenttia vastanneista
• on hyvin koulutettu: 60 prosentilla vastanneista on toisen asteen koulutus tai korkeakoulututkinto; vajaa kolmannes opiskelee edellä mainittuja tutkintoja
• kuuluu ammattiliittoon: 47 prosenttia vastanneista
• sai työtä viikon sisällä: 49 prosenttia vastanneista
• tekee vuokratyötä, koska haluaa itse valita työajan ja -paikan: 44 prosenttia vastanneista
• tekee vuokratyötä, koska haluaa lisäansioita: 34 prosenttia vastanneista
• tekee vuokratyötä, koska uskoo että saattaisi muutoin olla ilman työtä: 52 prosenttia vastanneista
• oli ennen vuokratyötä opiskelija tai työtön: 54 prosenttia vastanneista

Lisätietoja:
Minna Vanhala-Harmanen, toimitusjohtaja, Opteam
minna.vanhala-harmanen@opteam.fi
0400 511 786

Merru Tuliara, toimitusjohtaja, Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL
merru.tuliara@hpl.fi
040 562 6466

Eskola palkittiin vuoden Opteam-yrittäjänä Suomen Franchising-Yhdistyksen vuotuisessa Franny Awards-tapahtumassa. Johanna Eskola aloitti Opteam-yrittäjänä vuonna 2009, ja hän on ottanut nopealla aikavälillä Opteam-franchisingketjun toimintatavan ja laajan konseptin käyttöönsä sekä johtanut oman henkilökuntansa toimimaan konseptin mukaisesti. Tämä näkyy vahvana osaamisena henkilöstöpalvelualalla ja nopeana liikevaihdon kasvuna.

Eskola valintaan vuoden Opteam-yrittäjäksi vaikuttivat lisäksi hänen paikallinen aktiivisuutensa ja osallistuminen Opteam-ketjun kehitystyöhän. Eskola on edustanut Opteam-ketjua paikallisena yrittäjänä Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän verkostoissa. Eskola on myös laajentanut toimintaansa Varsinais-Suomen alueella.

”Tarjoamme rekrytointipalveluja muuttuvaan maailmaan ja franchisingketjumme paikallinen voima on yrittäjissä, joiden osaaminen on laaja-alaista. Rekrytointeja mutkistavat epätasainen työvoiman tarve ja uusien tekijöiden rekrytoiminen kansainvälisestikin. Johanna Eskola on Turun toimistonsa onnistumisen myötä avannut myös toisen toimiston Raisioon, ja tämä on meille valtakunnallisena ketjuna oikea kasvusuunta.”, kertoo Opteamin kehitysjohtaja Jaana Kaarela Eskolan menestyksestä Opteam-ketjussa.

Johanna Eskola iloitsee saamastaan tunnustuksesta Opteam-yrittäjänä.
”On ollut mahtava huomata miten Opteamin konseptin toteuttaminen antaa asiakkaillemme lisäarvoa ja mahdollistaa heille menestymisen omassa liiketoiminnassaan. Vuoden yrittäjä -tunnustuksen saamisen on mahdollistanut minun mielettömän upea henkilökuntani, jonka asenne ja halu palvella niin työntekijöitämme kuin asiakkaitamme perustuvat vankkaan ammattitaitoon ja aitoon Opteam-henkeen. Tämän pohjalta on hyvä lähteä laajentamaan toimintaa omalle toimialueelleni.”, kertoo Johanna Eskola tunnelmistaan palkitsemisen jälkeen.

Lisätietoja:
Opteam-yrittäjä Johanna Eskola, p. 040 545 7573 tai johanna.eskola@opteam.fi
Kehitysjohtaja Jaana Kaarela, p. 040 557 5866 tai jaana.kaarela@opteam.fi

(Kuvat Aki Rask/Akifoto Oy)

Pohjoismaiden ja Baltian sekä Ison-Britannian pääministerit tapaavat 8.–9.2.2012 Ruotsin isännöimässä ”Northern Future Forum” -tilaisuudessa. Pääministerit kokoontuvat Tukholmaan keskustelemaan eri alojen asiantuntijoiden ja yrityselämän edustajien kanssa tämän hetken keskeisistä, mukana olevia valtioita koskettavista sosiaalisista haasteista. Yksi tämän vuoden tapahtuman erityisteemoista on ikääntyneiden työssä jatkaminen.

Neljän muun asiantuntijan ja yrityselämän edustajan ohella Suomesta kutsuttiin mukaan Opteam esittelemään innovaatiotaan eläköitymisen ja työvoimapulan tuomiin haasteisiin. Opteamin eläkeläisten työnvälityspalvelu Nestorin esittelee tilaisuudessa Opteamin toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen.

Opteam on kehittänyt joustavan työnteon malleja ja ratkaisuja ikääntymisen ja eläköitymisen tuomiin työvoimahaasteisiin. Haasteeseen on tartuttu, sillä eläköityminen ja työvoimapula ovat jo arkipäivää ja tilanne vain pahenee tulevina vuosina. Miten työuria voidaan pidentää ilman lainsäädäntöä ja eläkeiän nostamista?

- Vuonna 2010 tekemämme Töissä ja eläkkeellä -tutkimuksen mukaan liki 80 prosenttia eläköityvistä on kiinnostunut jatkamaan joustavaa työntekoa omilla ehdoillaan eläkkeellä olleessaan ja yli 60 prosenttia vastaajista vastusti eläkeiän nostamista. Eläköityviä kiinnosti erityisesti lyhyet ja osa-aikaiset työsuhteet, omasta vapaudesta valita ei haluta luopua. Näistä lähtökohdista lähdimme kehittämään ratkaisua, joka mahdollistaa ikääntyvien mielekkään jatkamisen työelämässä. Kehitystyön tuloksena syntyi eläkeläisten työnvälityspalvelu Opteam Nestori, kertoo Minna Vanhala-Harmanen.

Minna Vanhala-Harmanen esittelee tilaisuudessa Opteam Nestor -palvelua, joka tarjoaa eläkeläisille joustavia työntekomahdollisuuksia ja yrityksille nestorien kokemusta ja ammattitaitoa. Nestorit ovat sopivia, joustavia työntekijöitä tilapäisiin työntekijätarpeisiin kuten sijaisuuksiin ja ruuhkahuippuihin, sillä juuri joustavat mahdollisuudet ja lisäansiot motivoivat jatkamaan työelämässä eläkeiän jälkeenkin.

Opteam Nestor starttasi vuonna 2010 runsaan mediahuomion siivittämänä eri paikkakunnilla kiertävänä ulkokahvilaroadshow’na. Kahviloissa eläkeläiset tapasivat Opteamin työntekijöitä ja jättivät omia yhteystietojaan sekä hakemuksiaan työtarjouksia varten. Opteam Nestor on herättänyt runsaasti mielenkiintoa niin eläkkeelle jääneissä kuin Opteamin asiakasyritykissäkin. Yli 3 000 eläkeläistä on jo jättänyt Opteamille työhakemuksensa, ja Opteam Nestorin kautta on työllistynyt useille eri toimialoille kahdessa vuodessa yli 300, joustavasti omien toiveidensa mukaisesti työskentelevää, eläkkeellä jäänyttä nestoria.

Nestor-kiertue Helsingissä elokuussa 2011

Northern Future Forum 8.–9.2.2012 Tukholmassa
http://www.sweden.gov.se/nff

Lisätietoja:
Minna Vanhala-Harmanen, puh. 0400 511 786, minna.vanhala-harmanen@opteam.fi

Nopeasti kasvavan kaivosalan ja kaivosrakentamisen aiheuttama työvoimapula haastaa kaivos- ja kalliorakennusalan yritykset, sillä kilpailu niukoista työntekijäresursseista kiihtyy entisestään, kun uusia kaivoshankkeita käynnistetään. Työvoimapula kiristää palkkakilpailua kaivoalalla tulevaisuudessa ja tämä on selkeä haaste kaivosyhtiöille. Osaava työvoima voi entistä vapaammin hinnoitella itsensä rekrytointikilpailussa. Rekrytoijan täytyykin pystyä entistä paremmin tunnistamaan työntekijöitä motivoivat tekijät ja vain palkan perässä tulevat työntekijät, joiden sitoutuminen työpaikkaan ei ole pitkäkestoista.

- Virherekrytointien riski kasvaa työvoimapulassa. Työvoimapulasta huolimatta pitäisi pyrkiä muistamaan tämä riski ja minimoimaan virherekrytoinnit, jotka ovat sekä kalliita että aikaa vieviä. Kilpailtaessa niukasta, osaavasta työvoimasta rekrytoinnin merkitys korostuu entisestään ja rekrytointi vie entistä enemmän aikaa yrityksen ydinprosesseilta, toteaa Opteamin toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen.

Rekrytoinnin ulkoistaminen ammattitaitoiselle rekrytointikumppanille vapauttaa yrityksen resursseja ydinliiketoimintaan ja pienentää virherekrytointien riskiä. Opteam auttaa ensi vuonna tuotantonsa aloittavan First Quantum Mineralsin Kevitsan kaivoksen työntekijöiden rekrytoinneissa. Kevitsa päätyi ulkoistamaan rekrytoinnin henkilöstöpalvelualan yritykselle, ja Opteam valittiin kilpailutuksen jälkeen hoitamaan rekrytointiprosessi ja noin 200 työntekijän etsiminen Kevitsan kaivokseen yhdessä MPS:n kanssa.

- Kaivosyhtiön rekrytointitarpeet vaihtelevat suuresti kaivoksen eri elinvaiheissa. Uutta kaivosta avattaessa rekrytoitavien työntekijöiden määrä on suuri, mutta kun kaivos on toiminnassa, rekrytointitarve vähenee merkittävästi. Oman rekrytointiosaston perustaminen ei siis olisi ollut perusteltua ja kustannustehokasta. Ulkopuolinen rekrytointikumppani hoitaa resursseja ja erityisosaamista vaativat rekrytoinnit ammattitaitoisesti. Opteam on valtakunnallisen toimistoverkostonsa avulla löytänyt Kevitsalle paljon ammattitaitoisia hakijoita, kertoo Kevitsan kaivoksen johtaja Reijo Uusitalo rekrytointiyhteistyöstä Opteamin kanssa.

Kevitsan kaivos

Opteam avasi oman toimiston Sodankylään ja rekrytointiprojekti työllistää kokopäiväisesti kolme rekrytoinnin ammattilaista. Sodankylässä Opteam rekrytoi myös muille yrityksille, kuten kaivostyömaan urakoitsijat, ja Opteam on jäämässä Sodankylään pysyvästi. Selkeä rekrytointiprosessi ja projektiosaaminen sekä suurhankkeiden organisointi ovat Opteamin vahvuuksia rekrytoinnin asiantuntijana.

- Kevitsan kaltaisissa suurhankkeissa korostuvat rekrytointiprosessit ja projektihallinta. Kevitsaan rekrytoidaan valtava määrä työntekijöitä useisiin erilaisiin positioihin hyvin lyhyessä ajassa. Suurissa rekrytoinneissa rekrytoinnin ulkoistaminen on erittäin kustannustehokasta, sillä asiakas maksaa vain toteutuneista rekrytoinneista. Suurhankkeissa hakemusten käsittely, kyselyhin vastaaminen, haastattelut ja testaukset vievät huomattavan paljon aikaa, toteaa projektipäällikkö Vuokko Valta Opteamin Sodankylän toimistosta.

Projektipäällikkö Vuokko Valta vastaa Kevitsan kaivoksen rekrytoinneista Opteamin Sodankylän toimistossa

-Vaikka kaivosalan osaajista on pulaa, rekrytoijan ei pidä aliarvioida karsinta- ja valintavaiheen ja soveltuvuusarvioinnin tärkeyttä. Me testaamme vaativissa olosuhteissa työskentelevät hakijat soveltuvuusarvioinneilla varmistaaksemme laadukkaan rekrytoinnin. Soveltuvuustestit, strukturoidut haastattelut ja referenssien tarkistaminen yhdessä antavat rekrytoijalle hakijoista sellaista tietoa, jonka perusteella hakijan menestyminen työssä voidaan arvioida paremmalla todennäköisyydellä, Valta kertoo Opteamin rekrytointiprosessista.

-Oma toimistomme Sodankylässä varmistaa, että olemme lähellä sekä työnhakijoita että asiakasta ja jatkuvasti tilanteen tasalla. Paikallisuuden lisäksi vahvuutemme on valtakunnallinen verkostomme, lisää Valta.

Suomen kaivosteollisuuden uudesta potentiaalista on puhuttu jo 2000-luvun alusta asti, mutta kaivosalan uuteen nousuun ei ole työvoiman saatavuuden kannalta osattu varautua. Kaivosalan osaajia ei ehdi valmistua tarpeeksi muutaman seuraavan vuoden aikana avattavien kaivosten työvoimatarpeisiin, vaikka alan koulutusta on lisätty viime vuosina. Ammattitaitoisen kaivostyöntekijöiden ja -asiantuntijoiden saaminen nopeasti koulunpenkiltä kaivoksille ei ole kaivosyhtiöiden ainut haaste. Oman haasteensa työnvoiman rekrytoinnissa kaivosalalle aiheuttaa kaivosten sijainti. Useimmat kaivokset sijaitsevat Lapissa ja Kainuussa kaukana kaupungeista. Kaivospaikkakunnille on haastavaa löytää työntekijöitä, sillä asuntoja ei ole riittävästi tarjolla.

Opteam on yhdessä Sodankylän kunnan ja Pohjolan Asuntopalveluiden kanssa etsinyt aktiivisesti ratkaisua Sodankylän asunto-ongelmaan. Sodankylässä ollaan aloittamassa pilottihanketta, jonka ensimmäisessä vaiheessa Pohjolan Asuntopalvelut rakennuttaa 40 uutta vuokra-asuntoa Sodankylän kunnalle ensi kesään mennessä. Hyvin rakennettujen ja laadukkaiden asuntojen uskotaan houkuttelevat kaivosalan ammattilaisia Sodankylään ja parantavan sekä heidän sitoutumistaan työpaikkaan että työturvallisuutta. Uusia asuntoja rakennetaan pidempiaikaista asumista varten, ei tilapäisiksi majoituspaikoiksi.

- Uusien kaivosten työntekijöiden asuntotarpeisiin tarvitaan nopeita ratkaisuja. Ensivaiheessa rakennutamme vuokra-asuntoja, mutta pidemmällä aikavälillä pystymme tarjoamaan tänne työnperässä muuttaville myös omakotitalotontteja ja omistusasuntoja. Olen toiveikas, että jo ensi kesänä kovan rahan rakennuttaminen vilkastuu Sodankylässä, kertoo Sodankylän kunnanjohtaja Viljo Pesonen kunnan asuntotilanteesta.

Kevitsan kaivoksen tuotanto käynnistyy ensi vuonna

Lapin kaivosten sijainti voidaan nähdä myös mahdollisuutena, ei vain pelkkänä haasteena. Kaivosbuumi on uusi mahdollisuus monille takaisin kotiseuduilleen haluaville pohjoisesta työnperässä etelään muuttaneille. Opteam on käyttänyt Kevitsan työpaikkojen markkinoinnissa imagomarkkinoinnin keinoja ja korostanut Sodankylän hyviä puolia asuinpaikkana. Muutto Pohjois-Suomeen kaivos- tai kalliorakennustöihin voi olla myös elämäntapavalinta ja mahdollisuus nauttia Lapin luonnosta ja sen tarjoamista harrastusmahdollisuuksista.

Kaivosbuumin myötä otsikoissa on ollut myös ulkomaisen työvoiman tarve kaivosteollisuudessa. Opteamin toimitusjohtaja näkee ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin nykyisessä tilanteessa välttämättömänä, mutta osittain väliaikaisena tarpeena.

- Ulkomaisen työvoiman käyttö kaivoksilla tulisi nähdä mahdollisuutena. Kaivosalan työvoimapulaan voidaan vastata vain osittain lisäämällä koulusta. Uuden osaavan työvoiman kouluttaminen vie aikansa ja koulutuksen käyneiden määrä ei riitä vastaamaan nykyiseen ja lähivuosien kysyntään. Kevitsaan suomalaista työvoimaa vielä riittää, mutta seuraavien suurten kaivosten akuuttiin työvoimapulaan apua täytyy väistämättä etsiä myös Suomen rajojen ulkopuolelta ja kansainvälisestä rekrytoinnista, arvioi Vanhala-Harmanen.

Opteamilla on jo vuosien kokemus työvoiman rekrytoinnista Puolasta ja Slovakiasta työvoimasta kärsiville aloille kuten metalliteollisuus ja maanrakennus. Puolassa ja Slovakiassa on löytynyt Suomeen osaavaa työvoimaa lyhyt- ja pitkäaikaisiin työvoimatarpeisiin. Opteam on jo kartoittanut kaivosalan osaamista Slovakiassa, ja alan osaajia löytyisi paikkaamaan Suomen kaivosten työvoimapulaa. Tiettyihin tehtäviin kuten poraaminen, räjäytys- ja tunnelityöt suomalaisia tekijöitä ei löydy riittävästi ja ulkomaista työvoimaa tullaan tarvitsemaan. Ammattitaitoisesti hoidettu kansainvälinen rekrytointi on yksi mahdollinen vastaus työvoimapulan aiheuttamaan rekrytointihaasteeseen ja mahdollisuus saada ammattitaitoista ja sitoutunutta työvoimaa kaivosteollisuuteen kunnes uusia osaajia saadaan koulutettua tarpeeksi.

Teksti: Maija Paakkinen, Opteam Yhtiöt Oy
Kuvat: Opteam Yhtiöt Oy ja FQM Kevitsa Mining Oy
Artikkeli on julkaistu joulukuussa 2011 Vuorityö- ja tekniikka lehdessä, joka on Vuoriteknikot ry:n vuosijulkaisu

Pilottihankkeessa HUS:n kumppaneina ovat Laurea ja Opteam. Hankkeen tarkoituksena on ollut hankkia hallitusti ja suunnitellusti kokemuksia filippiiniläisten sairaanhoitajien rekrytoimisesta HUS:iin. Hanke jatkuu vielä vuoden, jonka jälkeen lopulliset tulokset arvioidaan ja mallia jatkojalostetaan.

Varautuminen ulkomailta tapahtuvaan rekrytointiin ja toimintamallin luominen siihen on osa kokonaisuutta, jolla HUS pyrkii turvaamaan osaavan työvoiman saannin myös tulevina vuosina. Ikärakenteen muutoksen vuoksi käytettävissä oleva työvoima Suomessa vähenee, ja samaan aikaan hoidettavien määrä todennäköisesti kasvaa. Yliopistosairaalassa on totuttu monista eri maista tulleisiin työtovereihin, mutta siitä huolimatta ulkomaiseen rekrytointiin on lähdetty maltillisesti ja hyvin valmistellen.

− Suurin yksittäinen haaste on suomen kielen taito, mutta sen rinnalle ovat nousseet myös työkulttuuriset asiat. Onnistuminen edellyttääkin yhteistyötä osaavien kumppanien kanssa, johtava ylihoitaja Arja Tuokko toteaa.

Valmistuminen on merkittävä saavutus, sillä filippiiniläiset sairaanhoitajat ovat suorittaneet tutkinnon työn ohessa. Tutkinnon suorittamisesta haetaan myös eväitä EU/ETA-alueen ulkopuolelta rekrytoitavien sairaanhoitajien laillistusmallin luomiseen.

− Laurea on aktiivisesti luomassa käytänteitä mm. Valviran kanssa, kertoo johtaja Taina Viiala Laurean Vantaan yksiköstä.

Opteamilla on jo vuosien kokemus kansainvälisestä rekrytoinnista, mutta hyvinvointiala asettaa erityisiä vaatimuksia tulijoiden kieli- ja ammattitaidolle.

− Olemme todella tyytyväisiä, sillä tulos osoittaa, että kansainvälinen rekrytointi on yksi keino varmistaa hoito ja hoitohenkilöstön saatavuus pahenevassa työvoimapulassa, sanoo Opteamin toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen, Opteam, p. 040 051 1786 tai minna.vanhala-harmanen@opteam.fi
Johtava ylihoitaja Arja Tuokko, HUS, p.(09) 471 78410 tai arja.tuokko@hus.fi
Aluerehtori, Jouni Koski, Laurea AMK, p.(09) 8868 7760 tai jouni.koski@laurea.fi
Johtaja Taina Viiala, Laurea AMK Vantaa, p. (09) 8868 7310 tai taina.viiala@laurea.fi

Kolmen organisaation suunnitelmallista yhteistyötä:

HUS on Suomen suurin erikoissairaanhoidon työnantaja. HUS:n 21 sairaalassa työskentelee yhteensä noin 21 000 ammattilaista, joista hoitohenkilökuntaa on lähes 12 000. Helsingin yliopistollinen keskussairaala HYKS hoitaa oman alueensa erikoissairaanhoidon potilaat, mutta vastaa lisäksi koko valtakunnan vaativimmasta erikoissairaanhoidosta. HYKS:n palveluksessa hoitohenkilökuntaa on lähes 7 800.
Lisätietoa: www.hus.fi

Opteam on vastuullisesti toimiva, työelämää uudistava henkilöstöpalvelualan yritys, joka tarjoaa asiakkaillensa pitkäaikaista kumppanuutta ja kattavaa henkilöstöosaamista. Suomen lisäksi Opteam toimii Puolassa, Slovakiassa ja Filippiineillä. Vuonna 2010 Opteamin liikevaihto oli 66,5 M€. Opteam on Henkilöstöpalveluyritysten Liiton (HPL) ja Suomen Franchising-Yhdistyksen sekä Finnish Business in Societyn (FiBS) jäsen. Opteamille on myönnetty HPL:n auktorisointi, jonka edellytyksiä ovat muun muassa sitoutuminen lainmukaiseen ja eettiseen toimintaan. Lisätietoa: www.opteam.fi

Laurea on Suomen neljänneksi suurin ammattikorkeakoulu. Laurea toteuttaa työelämälähtöistä koulutusta, aluekehitystä ja T&K-toimintaa Learning by Developing (LbD) – toimintamallilla Uudellamaalla ja Itä-uudellamaalla. Laureassa on n. 8000 opiskelijaa, joista hoitotyön koulutusohjelmassa opiskelee yli 1700. Ulkomaalaisia opiskelijoita Laureassa opiskelee n. 350. Lisätietoa: www.laurea.fi

”Opteamin missio on uudistaa työelämää vastuullisesti. On ilo olla
aitiopaikalla kehittämässä palveluita, joiden välttämättömyys asiakkaillemme konkretisoituu joka päivä. Työelämä on mahdollisuuksia pullollaan, jos vain on rohkeutta tarttua niihin. Opteamissa välitetään sekä asiakkaasta että työntekijästä, eikä uusia ideoita jätetä toteuttamatta”, uusi toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen sanoo.

Opteam on toimialansa suurimpia yrityksiä työllistäen vuosittain yli
10 000 työntekijää. Perinteisesti henkilöstöpalveluala on työllistänyt
nuoria, mutta nyt myös eläkeläiset ovat innostuneet jatkamaan työuraansa Opteamin Nestor-palvelun välityksellä. Opteam on markkinajohtaja kansainvälisen työvoiman rekrytoinnissa Suomessa ja se on tullut tunnetuksi muun muassa filippiiniläisten sairaanhoitajien rekrytoinnista.

Minna Vanhala-Harmanen on ollut Opteam Yhtiöt Oy:n palveluksessa vuodesta 2007. Tätä ennen hän on toiminut muun muassa asiantuntijana Elinkeinoelämän keskusliitossa sekä asianajajana Castrén & Snellmanilla. Vanhala-Harmanen on Elinkeinoelämän keskusliiton työelämävaliokunnan jäsen sekä Henkilöstöpalveluyritysten Liitto ry:n hallituksen varapuheenjohtaja. Opteam Yhtiöt Oy:n toimitusjohtajan tehtävät jättävä Mika Eskola näkee yhtiön tulevaisuuden valoisana.

”Uusi toimitusjohtaja saa johdettavakseen kansainvälistyvän kasvuyrityksen. Kasvustrategiamme on rohkea ja nyt sen toteuttamiseen on saatu oikea vetäjä. Minna Vanhala-Harmanen on ehdottomasti yksi toimialan kärkiosaajista, jolla on tinkimätön ote strategian toteuttamiseen sekä näkemystä uusille palveluavauksille”, Eskola sanoo.

Opteamin omistajan ja aikaisemman toimitusjohtaja Mika Eskolan uusi operatiivinen vastuualue on Opteamin franchiseketjun kasvattaminen. Opteamin uuden hallituksen puheenjohtajana toimii ekonomi Merja Sohlberg ja jäseninä OTM Tapio Hakakari sekä Mika Eskola.

Lisätietoa:
Minna Vanhala-Harmanen
minna.vanhala-harmanen@opteam.fi
puhelin 0400 511 786

Lataa lehdistötiedote

Lehdistökuvat

Suurimpana tulevaisuuden rekrytointihaasteena kyselyn vastaajista 71 % näki henkilöstön saatavuuden yleisesti ja sopivien henkilöiden löytymisen tiettyihin tehtäviin. Lisäksi rekrytointitarpeita lisäävänä tekijänä mainittiin eläköityminen (15 % vastanneista). Opteamissa on mietitty kohtaanto-ongelmaa jo ennakolta: ratkaisu asiakkaalle voi löytyä myös kansainvälisestä rekrytoinnista.

Suhtautuminen asiantuntija-apuun on pääosin positiivista. Vastaajista neljännes oli sitä mieltä, että tulevien kolmen vuoden aikana yhteistyökumppaneiden käyttö rekrytoinneissa tulee lisääntymään ja vain vajaa kymmenes arvioi käytön vähenevän. Loput vastaajista ennusti määrien pysyvän ennallaan. Yleisimmät syyt asiantuntija-avun käyttämiseen organisaatioilla olivat mm. seuraavat:

• Ammattilaisilla on taitoa, työkalut ja verkostot, second opinion, omien sokeiden kohtien paikkaaminen
• Omat resurssit eivät riitä
• Ulkopuolella teettäminen on nopeampaa kuin itse tekeminen
• Teettäminen on helpompaa, itse tekeminen työlästä

Lue koko raportti kyselyn tuloksista